Nyt | HS.fi

Batman on kulkenut pitkän tien siitä, kun Bob Kane ja Bill Finger loivat hahmon 1939. Minun sukupolveni muistaa Batmanin ennen kaikkea 1960-luvun camp-henkisestä tv-sarjasta sekä sarjakuvalehdestä, joka alkoi ilmestyä suomeksi samoihin aikoihin.

Suuren yleisön tietoisuuteen Gotham Cityn viittasankari palasi 1989 Tim Burtonin ohjaaman elokuvan myötä. Se käynnisti Batman-elokuvien sarjan, joista kaksi ensimmäistä teki Burton ja kaksi jälkimmäistä Joel Schumacher.

Burton toi Batmaniin omaa makaaberia huumoriaan ja irvokkaita visioitaan. Schumacherin elokuvat ovat paljon sovinnaisempia sarjakuvaseikkailuja, ja niiden myötä Batmanin menestys valkokankailla hiipuikin.

Christopher Nolanin Batman Begins (2005) käynnisti sarjan uudestaan, mutta nyt ote oli aivan toisenlainen.

Nolanin synkässä Batman-käsityksessä tärkeintä ei ollut sankarin taistelu värikkäitä roistoja vastaan, vaan enemmänkin se, onko vanhempiensa murhaa patologisesti kostava viittaniekka yhtään sen parempi ihminen kuin jahtaamansa rikolliset.

Nolanin näkemys on paljossa velkaa Frank Millerin sarjakuva-albumille The Dark Knight Returns, joka 1986 antoi piristysruiskeen Batman-sarjakuvalle.

Christopher Nolan jatkoi Batmanin tarinaa elokuvassa Yön ritari (2008). Näyttävä, mutta sekavahko elokuva keräsi runsaasti mainetta toisen tähtensä Heath Ledgerin varhaisen kuoleman vuoksi.

Rikollishahmo Jokeria elokuvassa esittänyt Ledger kuoli puoli vuotta ennen elokuvan ensi-iltaa, minkä vuoksi hänen kieltämättä tehokas osasuorituksensa sai enemmän huomiota kuin Yön ritari kokonaisuutena.

Nyt Nolan kehii trilogiansa loppuun elokuvalla Yön ritarin paluu. Se on lähes suoraa jatkoa Nolanin aiemmille Batman-elokuville, jopa niin, että jos ei ole niitä nähnyt, ei kaikista uutuuden juonenlangoista saa kiinni.

Yön ritarin lopussa Batman otti tililleen Gotham Cityn piirisyyttäjän Harvey Dentin tekemät rikokset ja myös tämän kuoleman. Näin Dent säilyi kaupunkilaisten mielissä rikollisuutta vastaan taistelevan rehellisen virkamiehen perikuvana ja toivon symbolina. Batman katosi kuvioista.

Kahdeksan vuotta on kulunut. Batman eli miljardööri Bruce Wayne (Christian Bale) elää Howard Hughes -tyyppisenä erakkona, arpeutuneena mieleltään ja keholtaan.

Kun palkkasoturi ja terroristi Bane (Tom Hardy) ottaa Gotham Cityn valtaansa ja suunnittelee tuhoavansa sen Waynelta varastamallaan, ydinpommiksi muutetulla fuusioreaktorilla, Batmanin on aika palata. Mutta onko hänestä siihen? Tai onko väkivahva Bane hänelle liian paha vastus?

Jälleen Nolanin näkemys Batmanista ja Gotham Citystä on ahdistava, tumma, henkisen ja fyysisen korruption läpitunkema.

Bane joukkioineen käyttäytyy kuin äärilaitaa edustavan populistipuolueen valloilleen riistäytynyt kenttäväki. Tai rikkaita vastustava ruohonjuuriliike?

Nyt ei enää ole kyse siitä, kuinka samanlainen Bruce Wayne metsästämiensä konnien kanssa on, vaan siitä, että Batmanista on löydyttävä se moraalinen voima, joka kukistaa pahuuden – edes hetkeksi. Rinnalleen hän saa nuoren poliisin (Joseph Gordon-Levitt) ja murtovaras Selina Kylen (Anne Hathaway), jota ei kutsuta Catwomaniksi, vaikka sitähän hän on.

Yön ritarin paluu on jälleen visuaalisesti huikea näytös Nolanilta, mutta käsikirjoituksensa puolesta kovin suoraviivainen, vanhoillinenkin tarina hyvän ja pahan taistelusta, ylhäältäpäin määritellyn lain ja järjestyksen tarpeellisuudesta. Näin se asettuu huomattavasti Yön ritaria konservatiivisemmaksi elokuvaksi, jossa sankarit ovat sankareita ja konnat konnia eikä harmaa alue heidän välillään ole enää niin suuri.

Lisäksi elokuva on tavattoman pitkä, lähes kolme tuntia, ja vaikka Nolan kuljettaa tarinaa kiitettävän ripeästi, se alkaa lopulta hieman puuduttaa.

Batman-trilogian päätös olisi kaivannut sekä tiiviimpää että temaattisesti ajatellumpaa käsittelyä.

Ja mielellään jonkun muun säveltäjän kuin Hans Zimmerin musiikkia, joka mahtipontisuudessaan hukuttaa alleen kaikki vivahteet.

Yllättävää kyllä, Batmanin hahmo ei elokuvassa nouse erityisemmin esiin tai sen kummemman pohdinnan kohteeksi.

Pitkään hän tuntuu sivuhenkilöltä omassa elokuvassaan, mikä johtunee siitä, että Nolan on halunnut välttää supersankariromantiikkaa ja -palvontaa.

Se ei kuitenkaan onnistu, sillä sen verran vahva on se moraalinen painolasti, jonka Nolan sankarinsa harteille laskee.

 

Yön ritarin paluu (The Dark Knight Rises) (Katso traileri tästä.)

USA 2012

Ohjaaja: Christopher Nolan

Pääosissa: Christian Bale, Anne Hathaway, Tom Hardy

Laji: Toiminta, Jännitys

Kesto: 164

Ikäraja: K-12

Tähdet: ***

 

Kaikkien elokuva-arvioiden arkistohaun löydät täältä.