Tunnettujen kappaleiden, kirjojen ja elokuvien nimissä on usein kysymys.
Etsimme niihin vastaukset.
Selvisi, että Kukin on pietarilainen koreografi ja ainakin kahvilayrittäjä Sanna Kiisken muffinssiin saa murista.
1. Saanks mä murista sun muffinssiin?
”Kyllä meidän muffinseihin saa murista ihan vapaasti. Jos on sellainen päivä, että murisuttaa, parempi se on muffinssiin murista kuin muille ihmisille. Tietysti mielellään niin, että on ensin maksanut sen muffinssin.”
toimitusjohtaja Sanna Kiiski, kuppikakkuyritys Mormor
2. Kuka kukin on?
”Olen Sasha Kukin ja asun Pietarissa. Olen 62-vuotias koreografi ja tanssiryhmäni Sasha Kukin Dance Companyn taiteellinen johtaja. Se on Venäjän ensimmäinen moderniin tanssiin suuntautunut ryhmä, ja se perustettiin syyskuussa 1990. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu neljä tanssijaa.
Emme ole koskaan saaneet taloudellista tukea keneltäkään, ja siksi meillä ei ole muuta henkilökuntaa. Repertuaariimme kuuluu tällä hetkellä kaksi esitystä. Ensimmäinen on 50-minuuttinen teos nimeltä Possession. Toinen esitys koostuu kahdesta osasta, jotka ovat nimeltään Bach, opus 1043 ja Freedom.
Esiinnymme pienissä pietarilaisteattereissa, kuten Black Box, Skorohod ja The Fruits of Education. Ryhmäni ei ole koskaan esiintynyt Suomessa. Tunnen kyllä Tero Saarisen. Tapasin hänet Bytomin tanssifestivaaleilla Puolassa vuonna 1997.”
koreografi Sasha Kukin, Pietari
3. Kuinka äkäpussi kesytetään?
”Anna lapsen kiukulle tila, toista vaikka se, mitä lapsi ärjyy. Pahaa mieltä on huudettava kovempaa, jollei sitä kuulla. Kommentoi tunteita hellästi, ole rinnalla, siedä omatkin tunteesi. Ohjaa myönteiseen: ’kestät kyllä, uus yritys, ei kannata pilata päiväänsä kiukulla!’ Ole luja ja turvallinen kallio mieluummin kuin arvaamaton tulivuori. Lasten kasvatukseen ei sovi sotilaskuri, eivätkä vellovan vihan ilmaisut ole sallittuja. Rajan voi vetää raivoamatta, rauhallinen puhe tai loru lepyttää. Omaa aggressiota ei pidä kohdentaa lapseen. Myönteiseen keskittyminen ja kiittämällä kasvattaminen on parempi lääke äksyilykierteeseen kuin samalle tasolle aleneminen.”
lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliitto
4. How much is the fish?
”Siikafilee, nypitty 29 euroa kilo, haukifilee 11,76 euroa kilo, kuningaskampelafilee 15,06 euroa kilo, taimen 29,18 euroa kilo, pakastesardiini 13,20 euroa kilo.”
toimitusjohtaja Jari Kokkonen, kalatukku Arvo Kokkonen
5. Voi veljet, missä lienet?
”Mä olen siirtämässä kotkansiipiä pisteestä A pisteeseen B, täällä idyllisessä puutarhakaupunginosassa eli Helsingin Puu-Käpylässä. Kaikkihan tietävät, että kaikki paitsi puutarhanhoito on turhaa.”
Von Hertzen Brothers –yhtyeen kitaristi-laulaja Kie von Hertzen, 21. toukokuuta 2013 kello 14.02
6. Mikä kesä?
”Terminen kesä määritellään siten, että se alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi kymmenen lämpöasteen yläpuolelle. Käytännössä pysyvästi tarkoittaa sitä, että ehdon pitäisi täyttyä kymmenkunta vuorokautta. Muitakin tapoja määrätä kesä löytyy: kalenterin mukainen, jolloin kesäkuukaudet ovat kesä-, heinä ja elokuu. Lisäksi on tähtitieteellinen, jolloin kesä alkaa kesäpäivän seisauksesta ja kestää syyspäivän tasaukseen. Kalenterikesää käytetään erityisesti ilmastotilastoissa, mutta muuten meteorologit kyttäävät tuota termistä kesää.”
meteorologi Matti Eerikäinen, Nelosen uutiset
7. Kuka pelkää Virginia Woolfia?
”Näytelmäkirjailija Edward Albeelle uskollinen vastaus voisi olla, että suurin osa meistä. Hänen mielestään kysymys oli käsittääkseni retorinen ja tarkoitti, kuka meistä pystyy elämään ilman valheellisia illuusioita. Näytelmän pääparilla, joka käyttäytyy toisiaan kohtaan jopa sadistisesti, on illuusio yhteisestä pojasta, jonka takaa paljastuu surullinen totuus heidän hedelmättömyydestään. Virginia Woolf on kysymyksessä vertauskuvallinen: nimen on tulkittu viittaavan niin Woolfin kirjalliseen tyyliin etsiä tekstissään emotionaalisia ja psyykkisiä motiiveja kuin myös hänen henkilökohtaiseen itsemurhaan johtaneeseen mielisairauteensa. Mutta se olisi tylsä ja epäoriginelli vastaus.
Kirjaimellisempi vastaus, mutta unohtamatta kokonaan kysymyksen näytelmä-alkuperää [teoksen nimi viittaa Disneyn Kolme pientä porsasta -animaation lauluun Pahaa sutta ken pelkäisi], kuuluu: yksi pieni patriarkaatti. Se viittaa Woolfin feministiseen ajatteluun. Hänelle patriarkaatti oli yhteiskuntajärjestys, jossa miehet ovat rakenteellisesti hallitsevassa asemassa ja joka ulottaa lonkeronsa kaikkialle, ihmisten mieliin saakka. Patriarkaatin ainakin sietäisi pelätä Woolfia ja hänen kaltaisiaan ajattelijoita.”
naistutkimuksen tohtori ja tutkija Riikka Homanen, Tampereen yliopisto
8. Who let the dogs out?
”Ai, että kuka nakkasi sen koiran pihalle? Pääsääntöisesti koirat karkaavat itse. Joko vahingossa auki jääneestä oven raosta tai sitten ne ottavat ulkona hatkat. Ei ole tiettyä ihmistyyppiä, jolta karkaisi koiria, ei mitään yhtä ikä- tai tuloluokkaa. Myöskään erityisen karkailevaa koirarotua ei voi nimetä. Kaikenlaiset koirat isosta pieneen karkailevat.”
vastaava eläintenhoitaja Anu Kilponen, Löytöeläintalo Oy
9. Kenelle kellot soivat?
”Kyllä se varmaan on niin, että kohtalon kellot soi silloin kun soi. Voi tapahtua jotain suurta. Herätkää, olkaa valveilla siis.”
suntio Carla Ihatsu, Helsingin tuomiokirkko
10. How soon is now?
”Klassisen käsityksen mukaan aika koostuu nyt-hetkistä. Ajatus muodostaa yllättävän sillan ajan ja ikuisuuden välille: ikuisuudesta tulee pysyvää, lakkaamatonta nyt-hetkeä ja ajasta keskeneräistä ikuisuutta. Tältä pohjalta Morrissey saisi kyllä lattean vastauksen: ”Mitä siinä kyselet, aina on uusi nyt.”
Ajan ulottuvuuksia kuitenkin ovat myös menneisyys ja tulevaisuus, ei vain nykyhetki, preesens. Ehkä nykyhetki ei olekaan nakuttava ja staattinen hetkien jono, vaan muodostuu vasta suhteessa elettyyn ja ennakoituun. Näin ajateltuna nyt ei olisi ajan tavoittamaton atomi, vaan minkä tahansa ”pituinen” riippuen siitä, minkälaisia asioita sen ympärillä on koettu ja ennakoidaan. MM-kisojako? Lapsuutta ja vanhuuttako? Aikakausiako?
Vaikka emme vieläkään tiedä kuinka pian on nyt, tiedämme, että on ylipäätään oltava pian, jotta voisi olla nyt.
Jos ajan ajatellaan koostuvan nykyhetkistä, se houkuttaa meidät ajattelemaan, että ensin on mennyt nyt, sitten nykyinen nyt ja lopuksi tuleva nyt. Onhan tämä perjantai ennen ensi torstaita. Mutta entä jos asiaa ajatellaan tapahtuman – itse ensi torstain – kannalta? Sehän on nimenomaan ensin tuleva, sitten nykyinen ja lopuksi mennyt.
Tältä pohjalta ”kuinka pian on nyt” onkin jo mielekkäämpi kysymys. Varsinkin jos Morrisseyllä ei ole ollut mielessään teoreettinen filosofia, vaan historiallinen tai eksistentiaalinen ratkaiseva hetki. Kuinka pian on se nyt, jolloin rakkaus kuiskataan, kajautetaan taisteluhuuto tai lihansyönti lopetetaan?
Vaan onko tällaisen nytin perään kyseleminen tapahtuman ehto, sen valmistelua tai voiman ja rohkeuden keräämistä siihen? Vai onko se sittenkin tapa lykätä sitä? Voisimmehan myös sanoa: Älä kysy, toimi!”
filosofi Tuomas Nevanlinna
11. Heruuks?
”Hyvinhän se heruu. Reilusta sadasta lehmästä heruu reilu 3 000 tonnia per päivä.”
maitoyrittäjä Janne Puttonen, Purholan maitotila
12. Mitä tapahtuu todella?
”Todellisessa tapahtumisessa tyhjästi annettu vaihtuu täytenä annettuun, eli poissaolevana ilmenevä ilmiö muodostuu elävästi läsnäolevaksi. Havainnollistus: minulle ilmenee vaikkapa pöydällä määrä esineitä, jotka lasken – 1 (kynä), 2 (omena), ja 3 (näppäimistö). Ennen laskemista luku oli annettu tyhjästi, poissaolevana. Laskemisessa luku kolme tulee läsnäolevaksi eli todellistuu. Todellisuuden eri ilmiöillä on alkuperäinen mahdollisuutensa ilmetä läsnäolevana. Luvulla se on laskeminen, mutta esimerkiksi kirjatessani luvun numeroksi muodostuu merkki, joka todellistuu toisin, erilaisena läsnäolona. Numerolla ei välttämättä ole suhdetta laskemiseen. Esimerkiksi Saab 96 ei ole yhdeksäskymmeneskuudes Saab.
Todellistumiset myös liittyvät toisiinsa. Runoilja voi todellistaa ilmiöitä hyvin. Runo kuitenkin elää vasta silloin, kun sen lukeminenkin onnistuu. Kirjoittamisen ja lukemisen toteutumiset ovat erillisiä, mutta liittyvät yhteen runossa.
Ilmiöiden ilmenemisen eri mahdollisuuksien kuvaaminen (ja eläminen) on ihmiskunnalta edelleen kesken.”
teoreettisen filosofian dosentti Juha Himanka, Helsingin yliopisto
13. What´s going on?
”Uutistoimistossa vastaus tuohon voi olla vanhentunut jo minuutin päästä. Mutta tässä vaiheessa tiistaita seuraamme muun muassa pelastustöitä tornadon jäljiltä Oklahomassa – osa uhreista laskettiin aiemmin useampaan kertaan. Ainakin Lapissa porua herättänee uutinen, että tykistö ampuu harjoituksissaan Rovajärvellä ensi kertaa myös kesämökkien yli. Puolustusvoimat vakuuttaa, ettei mökkiläisille koidu tästä vaaraa. Mutta saattaa lintujen kevätviserrys vaieta!”
uutispäällikkö Merja Könönen, Suomen Tietotoimisto 21. toukokuuta 2013
14. Missä olet Laila?
”Töissä, Paparazzin toimistolla.”
mallitoimisto Paparazzin toimitusjohtaja Laila Snellman, 21. toukokuuta 2013 kello 13.10
15. Do you know the way to San Jose?
”Yhdellä vaihdolla ei löydy yhteyttä, mutta kahdella vaihdolla pääsee Reykjavikin ja Seattlen kautta Icelandairilla. Toinen vaihtoehto on Lufhansalla Frankfurtin ja Los Angelesin kautta. Katsotaanpa onko BA:lla… Ei, siinä menee yli 20 tuntia. Icelandairilla on lyhin lentoaika, noin 16 tuntia, ja Lufthansalla vähän yli 20 tuntia. Molemmilla on lähtö perjantaina 24.5. Icelandairilla lähtö on Helsingistä kello 15.30, ja perillä San Josessa se on 21.45. Lufthansa lähtee Helsingistä kello 7.40 ja on perillä kello 18.07.”
matkatoimistovirkailija Satu Barman, Suomen Matkatoimisto
16. Are you dead yet?
”Painettu sanomalehti ei ole kuollut, enkä usko edes näkeväni sitä tilannetta. Ihmiset haluavat lukea sanomalehteä eri muodoissa myös tulevaisuudessa. Kyselyiden mukaan valtaosa suomalaisista uskoo lukevansa painettua lehteä myös viiden vuoden päästä. Se on hyvä pohja.”
liittojohtaja Jukka Holmberg, Sanomalehtien liitto
17. Mitä sinulle kuuluu?
”Mulle kuuluu hyvää, koska kesä tulee ja mopokausi on alkanut. Syksyllä ei kuulu hyvää, kun talvi tulee.”
Jussi Marjalaakso, Kampin Narinkkatori, 20. toukokuuta 2013 kello 12. 57
Nämä kysyivät:
1. Edu Kehäkettusen (feat. Stig Dogg) kappale, 2008
2. Otavan julkaisema henkilöhakemisto
3. William Shakespearen näytelmä, 1590-luku
4. Scooterin kappale, 1998
5. Coenin veljesten ohjaama komedia, 2000
6. Valvomon kappale, 2006
7. Elizabeth Taylorin tähdittämä elokuva, 1966
8. Baha Menin kappale, 2000
9. Ernest Hemingwayn romaani, 1940
10. The Smithsin kappale, 1984
11. Fintelligensin kappale, 2001
12. Pentti Saarikosken runokokoelma, 1962
13. Marvin Gayen kappale, 1971
14. Scandinavian Music Groupin kappale, 2007
15. Dionne Warwickin kappale, 1968
16. Children of Bodomin kappale, 2005
17. Freemanin kappale, 2011