Miesten metsässä pussataan muttei puhuta
Kun homous oli rikos, miehet etsivät seksiseuraa salaisilta kohtaamispaikoilta. Helsingissä on homokallioiksi kutsuttu paikka, jossa perinne elää yhä.
Vesipohjainen liukuvoide. Ainekset: vesi, glyseriini, metyyliparabeeni, hydroksietyyliselluloosa.
Annospakkaus törröttää kivenkolosta. Metrin päässä lojuu rypistettyjä talouspaperiarkkeja, joissa on punainen kukkakuviointi.
Kauempana kolisevat ratikat ja moottoripyörä kiihdyttää, mutta voimakkaampana täällä kuuluu lintujen laulu. Mäntyjen latvoissako ne istuvat? Kalliolle kasvaneet koivut ovat liian kitukasvuisia mustarastaille. Pihlajat kukkivat.
Kun seisoo kalliolla, puun latvojen yli näkyvät ilta-auringon lämpimiksi värjäämät maamerkit: Stadionintorni, Kallion kirkko, Linnanmäen Ukko.
Ohikulkija voisi luulla, että tänne tullaan lenkkeilemään. Ulkoiluttamaan koiraa. Ehkä piknikille.
Kenties kaikkia noita. Mutta tänne tullaan myös kruisailemaan.
Pitäisikö selittää? (lisää…)
