Mangustivauvoja! Livenä! Kuva: Korkeasaari
Korkeasaaren eläintarha on avannut tänään Mangustikamera-nettisivun, jolta voi seurata eläintarhan mangustien menoa reaaliaikaisesti. Nettikamera näyttää suoran kuvan lisäksi tallennetta viimeisten 24 tunnin ajalta.
Nyt on hyvä hetki mennä linjoille, sillä mangusteja ruokitaan klo 11.
” Yleensä (lisää…)
Suurten ikäluokkien virittämä eläkepommi on purettava, tai nykyiset parikymppiset kärsivät halki elämänsä. Kuvitus: Klaus Welp.
Suuret ikäluokat ovat kähmineet päättäjien tuella itselleen lokoisat eläkkeet, mutta nuorten tulevaisuus haisee. Nyt kertoo, kenen takia eläkepommi tikittää ja kuinka se puretaan.
Vuoden 1990 tienoilla tapahtuu kaksi asiaa.
Molemmin puolin Helsingin Pitkääsiltaa työmarkkinapomot heräävät kuolevaisuuteensa. Perhana, pojat, tässähän on enää viitisentoista vuotta eläkkeeseen.
Koska pomot, sellaiset kuin SAK:n Lauri Ihalainen ja STTK:n Esa Swanljung, ovat fiksuja miehiä, he tietävät olevansa osa niin sanottua eläkepommia.
Se tarkoittaa, että he kuuluvat suuriin ikäluokkiin. Ihmisjoukkoon, joka on niin suuri, että sen eläkkeelle jääminen tulee muuttamaan lopullisesti koko Suomen.
Mutta siihen on vielä aikaa. Ja hei, tuolta tulee lamakin, nyt on muuta mietittävää.
Samaan aikaan syntyy Jenni. Hän on tämän tarinan keksitty päähenkilö. Jenni ei vielä tiedä sitä, mutta hän maksaa työmarkkinapomojen ja heidän ikätoveriensa hidastelusta kovan hinnan. (lisää…)
Kaistanvaihto onnistuu autojen seassakin, kun näyttää kunnon kääntymismerkin. Kuva: Kimmo Räisänen
Tällä viikolla vietetään pyöräilyviikkoa ja juuri tänään Pyörällä töihin -päivää. Hyppää siis fillarin selkään! Pyöräillen saatat ansaita itsellesi lisää torkutusaikaakin, sillä pyörä on usein lyhyillä matkoilla julkisia nopeampi.
Tässä ohjeet:
1) Ei erikoisvarusteita! Jos ei sotke autojakin nopeammin, selviää pyöräilystä hikoilematta työvaatteissakin, kun jättää paksuimman talvipalttoon kotiin. Korkokengissäkin voi pyöräillä.
2) Jos viime kerrasta on tovi, kertaa katupyöräilyn alkeet (lisää…)
Taiteeseen syydetään miljoonia julkista rahaa, ja vastineeksi yleisön on kohtuullista odottaa taiteilijoilta jonkinlaista tulkintaa yhteisestä maailmastamme. Valtion myöntämiä kulttuuritukirahoja on ohjattava siten, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä. Hyvä taide taittaa arjen ja liittää suomalaiset toisiinsa.
Vain keskimmäinen virke on perussuomalaisten kulttuuriohjelmasta, siis siitä, jota jopa Timo Soini luonnehti myöhemmin pelkäksi provokaatioksi. Kaksi muuta ovat Helsingin Sanomien uutispäällikön Jussi Pullisen kirjoituksesta, jossa hän vaatii taidetta Twitteriin ja Instagramiin.
Pullinen suuttui taiteilijoille, koska he ovat ”pihalla” internetistä. He esimerkiksi (lisää…)
Kuvitus: Hans Eiskonen.
Kun elokuvantekijät huomasivat, että tietokoneella voi tehdä uskottavan kuvan lähes mistä tahansa, he unohtivat tarinat. Tietokonepelien kehitys on ollut päinvastainen, ja siksi ne menestyvät.
Näyttelijä Christopher Leen naama näyttää valkokankaalla omituiselta. Se on liian sileä, tai utuinen.
Onko Lee huomaamattani siirtynyt ajasta ikuisuuteen? Kenties hänet on luotu Hobitti-elokuvaan tietokoneella?
No, ei. Christopher Lee täyttää toukokuussa 91 vuotta, ja Hobitissa hän näyttelee Saruman-velhoa perinteisesti kameran edessä. Leen kasvoja on vain muokattu jälkikäteen tietokoneella Hobitin tyylin mukaisesti.
Tajusin, missä olen nähnyt runsaasti Sarumanin silokasvojen kaltaisia ilmestyksiä.
Videopeleissä. (lisää…)
Näin Jon Bon Jovi rokkasi Vegasissa. Mikä mahtaa olla meininki Tampereella. Kuva: Steve Marcus.
Jon Bon Jovi esiintyy sunnuntaina Tampereella. Artisti tekee lähes sata areenakeikkaa vuodessa ja auttaa niiden välillä köyhiä. Vähän niin kuin U2-yhtyeen Bono.
1980-luvulla Jon Bon Jovilla oli permanentti ja highlight-vaalennukset hiuksissa, hänen hihattoman t-paitansa alla rehottivat rintakarvat ja hänen yhtyeensä Bon Jovi julkaisi levyn, jonka nimi oli suomeksi ”märkänä liukas”.
Nyt hän neuvoo presidentti Barack Obamaa ja on tunnettu hyväntekijä. Kuinkas tässä näin kävi?
Katson edessäni istuvaa 51-vuotiasta lyhyehköä ja jäntevää miestä. Yritän löytää hänestä jotain yhteistä sen Jon Bon Jovin kanssa, joka 1980-luvulla oli hedonistisen tukkarockin ruumiillistuma. En löydä mitään yhteistä.
En yhtikäs mitään.
Sen sijaan, että Jon Bon Jovi puhuisi hiuslakasta ja bändäreistä, hän kertaa, kuinka hänestä tuli Barack Obaman nimittämän nuoriso-ongelmia pohtineen Valkoisen talon neuvoston jäsen ja mitä vuosina 2010–2011 toiminut ryhmä sai aikaan. Vastoin kaikkia odotuksia se on oudon kiehtovaa.
Bon Jovilla on rauhallinen ja hallittu tapa esittää asiansa. Hän osaa puhua niin, että häntä kuunnellaan. (lisää…)
Insomnia ei ole varsinaisesti mikään tuutulaulu.
90-luvulla isoimmat hittinsä tehtaillut elektronisen musiikin jätti Faithless tulee Suomeen. Maxi Jazz, Sister Bliss ja Rollo panevat bassot paukkumaan Helsingin Summer Sound -festivaaleilla heinäkuussa. Edellisen kerran kokoonpano nähtiin Suomessa vuoden 2002 Provinssirockissa.
Faithless ehti jo lopettaa uransa (lisää…)
Ei hätää, American Apparel, housujenne kanssa voi käyttää myös paitaa! Kuvankaappaus En blommig tekopp -blogista.
Helsingin Sanomat uutisoi eilen kohusta, joka on syntynyt Ruotsissa American Apparel -vaateketjun seksistisestä mainonnasta. Amerikkalaisketjun nettikaupassa kaupataan naisille ja miehille samoja vaatteita, mutta eri kuvilla: miehen paita on napitettu ylös asti, naisen paita on auki eikä alla ole kuin pikkuhousut.
Mainoksista keskustelua herättänyt bloggaaja Emelie Eriksson yrittää nyt kutenkin auttaa Americal Apparel -parkaa. Eriksson on kirjoittanut ja kuvannut (lisää…)
Tältä näyttää taiteilijan näkemys Jennin epäonnistumisesta. Kuvitus: Klaus Welp.
Mikäli kaikki sujuu hyvin…
…Jenni on vuonna 2060 70-vuotias ja jäämässä eläkkeelle. Työnantaja on huolehtinut siitä, että Jenni on jaksanut ja viihtynyt töissä. Siksi hän on jaksanut työskennellä tähän saakka.
Koska Jenni elää pidempään kuin vanhempansa, ehkä yhdeksänkymppiseksi, hänelle jää silti paljon aikaa nauttia eläkepäivistä.
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat lopettaneet hölmöilyn ja saaneet sovittua eläkemaksujen nostamisesta. Työeläkeyhtiöiden sijoittajat ovat onnistuneet ostamaan sellaisia osakkeita ja rahasto-osuuksia, joiden arvo on noussut mukavasti. Näin eläkekassassa on, mistä ammentaa, ja Jenni saa kunnon eläkettä.
Suomeen on muuttanut ulkomailta ihmisiä, jotka tekevät töitä, perustavat yrityksiä ja työllistävät muitakin. Kaikki maksavat osansa yhteiseen eläkekassaan. Pari–kolmekymppiset, Suomesta töitä saavat koulutetut maahanmuuttajat ovat paljastuneet eläkejärjestelmän kannalta erinomaiseksi sijoitukseksi, sillä he ovat parhaimmillaan valmiita työelämään parin kielikurssin jälkeen. (Vertailuksi: Jennin kouluttamiseen Suomi on käyttänyt rahaa ja aikaa ainakin 17 vuotta.)
Jos asiat menevät mönkään…
…Jenni on vuonna 2060 isoissa vaikeuksissa.
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät ole uskaltaneet tai halunneet nostaa eläkemaksua ja eläkeikää. Suomalaiset eläköityvät sinnikkäästi jo kuusikymppisinä.
Ihmiset ja yritykset maksavat yhä enemmän, koska eläkkeisiin ja vanhusten terveyspalveluihin menee niin paljon rahaa. Ulkomailla työskentely houkuttaa Jennin lapsenlapsia. Yliopistosta valmistuttuaan he lähtevät ulkomaille, ja Suomi menettää kalliilla kouluttamansa nuoret aikuiset.
Eläkeyhtiöiden sijoittajat mokaavat, eivätkä sijoitustuotot riitä eläkkeiden rahoittamiseen. Maailmanlaajuisen talouskriisin takia melkein kaikkien osakkeiden arvo on laskenut.
Eläkkeitä on ensin leikattu ja maksettu sitten hiljalleen yhä enemmän rahastoista. Kun Jenni on lopulta eläkeiässä, mitään rahoja ei enää ole.
Jennin on rahoitettava vanhuusaikansa omilla säästöillään – vaikka hän on maksanut melkein koko elämänsä eläkemaksuja ja veroja.
Jos säästöjä ei ole, Jennin pitää toivoa, että hänen lapsensa pystyvät pitämään hänestä huolta.
Lisää aiheesta:
Parikymppiset kärsivät ja kuusikymppiset loikoilevat – on eläkekapinan aika
Beanien sohville mahtuu isompikin seurue. Kuva: Teemu Leminen.
Kampin kauppakeskuksen ravintolamaailmassa riittää tarjontaa, ja tuorein yrittäjä on kahvila nimeltä Beanie. Se avasi ovensa keskiviikkona.
Perinteisten (lisää…)
Bajamajasesonki on käsillä. Kuva: Touko Hujanen / HS
Nyt selvittää seuraavaan numeroonsa kaiken festivaalikäymälöistä. Tarvitsemme myös sinun apuasi, rakas lukija!
Vastaa siis kolmeen lyhyeen kysymykseen ja kerro oma sykähdyttävin festivaalikäymälämuistosi maanantaihin 20. toukokuuta mennessä.
Artikkelissa selvitämme vastaukset moneen tärkeään kysymykseen: Täyttyisikö Töölönlahti suomalaisten festivaalikävijöiden bajamajoihin laskemasta virtsasta? Kuka keksi bajamajan? Paljonko festivaalikäymälän pönttöön pitää kerääntyä ulostetta ennen kuin kakkapyramidi osuu takamukseen?
Kiitos, että avustat Suomen festivaalikäymälöitä koskevaa uraauurtavaa tutkivaa journalismia!
Nyt kiinnostaa. Kuva: Reilika Landén
Aina toisinaan yliopisto keskittyy siihen, mikä ihmisiä oikeasti kiinnostaa: Viikissä järjestetään kaksipäiväinen symposiumi aiheesta Seksi ja kuolema.
Tässä muutama luennonaihe: ”Kun seksi tappaa”, ”Seksin merkitys termodynamiikan 2. pääsäännön mukaan”, ”Freud, (lisää…)
Haifalaissyntyinen Haidi Motola sairastui homeesta ja teki siitä taidetta. Kuva: Adriana Dobrin / HS
Korkeakoulujen kevätnäyttelysesonki käynnistyi viime viikolla. Avajaisruuhka on nyt laantunut, joten on täydellinen hetki mennä katsomaan mitä on esillä.
Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -näyttelyssä töitää esittelee 34 valmistuvaa taiteilijaa.
Helsingin Sanomien kriitikot nostivat näyttelystä esiin videota ja (lisää…)
Kyllä Rivo-Riitta hänen käsivarsilleen heittäytyisi. Kuvankaappaus Smack Jeeves -nettisarjissivustolta.
Fingerpori-sarjakuvaa piirtävä Pertti Jarla on julkaissut keväällä Venäjän sisällissotaan sijoittuvan Kapteeni Tserep -nimisen sarjakuvan. Sitä voi lukea myös netissä englanniksi Captain Cherep -nimellä.
Poikkeuksellista Jarlan muuhun tuotantoon nähden sarjakuvassa on se, että se on vakava.
Mitä ihmettä, Pertti Jarla?
”Olen (lisää…)
Spring Breakersissa collegetytöt lähtevät kreisibailaamaan. Pressikuva
Kaikki mulle heti ja nyt!
Siinä eetos, jota amerikkalainen kulttiohjaaja Harmony Korine ruotii ensimmäisessä meillä teatterilevitykseen päässeessä elokuvassaan.
Spring Breakers on tarina neljästä tytöstä, jotka kyllästyvät collegeopintoihinsa ja haluavat hinnalla millä hyvänsä kevätlomalle, spring breakille, Floridaan. Niinpä he ryöstävät kuppilan saadakseen rahaa Floridassa bailaamiseen. Mutta (lisää…)
Street Gastro -kärry täydentää Helsingin ruokavaunutarjontaa.
Otto Talvio suosii kaupunkifestareita.
Söimme Lungbergissa. Palvelu oli erinomaista.
Leffoja ei pian erota peleistä.
Eläkepommi tikittää. Mitä tehdä?
Ensi-illassa Spring Breakers ja Kultahattu.
Ja Jon Bon Joviakin jututimme.
Anu Silfverberg, taide ja Twitter.
Isosiskosi nimi on Diförsta, Diandra Flores.
